torstai 18. joulukuuta 2014

Päivä 7 - kettlebell ja huomenna altaaseen



Tän viikon toistuva ajatus on aktiivinen palautus. Kovan treenin jälkeisenä päivänä kun on turha vaan makoilla niiden jalkojen kanssa sohvalla ja valittaa tukkoista oloa. Se maitohappo on saatava liikkeelle sieltä. Ei futispelaajatkaan huvikseen hölköttele matsin jälkeen kenttää edestakaisin, vaan helpottavat tulevaa bussimatkaa vähän vetreämmillä jaloilla.

Normaalisti pötköttely ei ole ongelma jos urheilee 1-3 kertaa viikossa, kun niillä tönkköjaloilla vaan kävelee töihin, mutta jos aikomuksena on nostaa urheilumäärät 6-9 kertaan viikossa, niin näitä asioita pitää alkaa miettimään. Siksi ajattelin illan spinnin jälkeen huomenna aamulla vetää nakkisilmin Töölön uimahalliin Timon kanssa ja uida kilsa tai kaks. Ihan vaikka kokeillakseni, että miten se uinti vaikuttaa siihen palautumiseen. Vois olla kiva testata myös se sykkeen mittaaminen veden alla samalla.

Olisi muuten kiva tietää ihmisten mielipidettä siihen, että kuinka uinti toimii pr-lenkin sijaan? Ja myös samoiten, että miten pk-lenkin korvaaminen pyörällä luonnistuu? Suurimmaksi osaksi olisi tietenkin paras vetää juoksua pk-lenkkeinä, mutta hyvä olisi tietenkin antaa ärsykettä muutenkin. Jos sitä vaikka joskus innostuisi vetämään triatlonin.

Uinnissa mulla ainakin tähän asti kohtuuttoman suuri määrä energiaa menee hukkaan ihan surkeaan tekniikkaan, mutta toivottavasti saan jossain vaiheessa aikaiseksi hinata työkaverin, entisen uimarin hallille samaan aikaan näyttämään, että millä saisi vähän sulavuutta siihen tekemiseen. Uinti nyt on melkein aina ihmisillä se kynnys olla vetämättä triatlonia jne. Nyt en halua siihen keskittyä, mutta yksinkertaisesti surkealla tekniikalla uinti on aika ankeaa puuhaa.

Tänään ajattelin vetää kahvakuulatunnin, koska spinniohjaaja on joululomalla. Tämä on harmi, sillä olisin halunnut tehdä vertailun kahden peräkkäisen viikon treeneillä ja kuinka ne heijastavat toisiaan eri rasitustasoilla. Joo tiedän, menee vähän nörtteilyksi, mutta sitä varten mulla on toi Suunto.

Päivän biisi olkoon vaikka Willy Nelsonin Always On My Mind. Katsoin eilen mun yhden lempikoomikon Alan Partridgen leffan Alpha Papa (ihan ok-hauska pätkä, jossa oli hetkensä) ja siinä tää biisi oli keskeisessä roolissa. Kova biisi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti