12.6 - syntyjä syviä

Pidempään on pitänyt palata blogin pariin useammastakin eri syystä, mutta kun on ollut niin paljon sanottavaa, niin kirjoittamisen aloittamiselle ei ole hektisessä työvaiheessa ole ollut aikaa.

Siitä lähtien, kun aloitin media-alalla projektipäällikkönä, niin aika on käytännössä riittänyt vain työlle ja urheilulle. Loppuaika on mennyt syödessä ja lötkötellessä. Tosin ilman urheilua olisi stressi voinut viedä mennessään.

Itse Pallaksen ultran kanssa olen vähän vaa'ankielellä juuri nyt. Toukokuussa otettu riski kahdesta puolimaratonista 48 tunnin sisään ei jälkikäteen kannattanut. Tilanne johti ylirasitustilaan, sairastumiseen ja sen jälkeiseen polkemiseen paikallaan sen suhteen, että en oikein ole uskaltanut ottaa tehoja ulos itsestäni juoksutreenin muodossa. 

Viimeisen kuukauden noiden kahden kisan jälkeen treeni on ollut lähinnä ylläpitävällä tasolla, kun sen olisi pitänyt olla nousujohteista koko ajan ohjelman mukaan. Muuta futismatsi, paljon pyöräilyä, useita kertoja salilla ja muutama lenkki. Nyt olisi pikkuhiljaa pakko saada homma uudestaan käyntiin, jotta on mitään mahkuja päästä Pallaksen kisan viivalle. Oikeastaan kuukausi aikaa vääntää jotain tulosta.

Ongelma on nyt vaan se, että kun on kuukauden polkenut paikallaan ylirasitustilan jälkeen, niin miten paljon sitä uskaltaa tehdä, ettei polta itseään loppuun, mutta tekee tarpeeksi, että siitä kisasta voi päästä maaliin??! Ja missä vaiheessa sitä pitää tajuta realiteetit ja nostaa valkoinen lippu? Vielä en sitä halua tehdä, mutta valehtelisin jos väittäisin, että edellisen kuukauden aika a se ei olisi käynyt mielessä.

Tiedän, että seuraavan kuukauden aikana asioiden pitää mennä nappiin ja yhtenä uuten askeleena kohti ehjempää treenikautta otan haasteena kolmen viikon joogapätkän, jossa käyn pyörällä vähintään kolme-neljä kertaa viikossa Espoossa Evolationin Hot Yogassa, jota pitää Espanjalainen Ana Lopez. Ana on pitänyt myös joogatunteja Atletico Madridin joukkueelle reilu vuosi sitten mestaruuskaudella, joten jos Diego Costa vääntää itseään pyyhkeellä ilman paitaa, niin kyllä mäkin aion.

Toivotaan, että jooga tuo jotain uutta puhtia tekemiseen tuunatun uuden, terveellisemmän ruokavalion lisäksi. 

Pidän ihmisiä nyt ajan tasalla ja katsotaan, että riittääkö rahkeet tän nuorallatanssimisen kanssa. Pitäkää peukut pystyssä ja mieluusti kuulisin miten tää viimenen kuukausi kannattais rakentaa.

Yv. Antti W

12.4 - Paluu telakalta

Poskiontelotulehdus takana ja paluu harjoittelurutiinien kimppuun. Se on ollut tämän viikon teema. Viikon sisään 4 lenkkiä ja yksi sali. Maanantaina Timon kanssa reilu kymppi Nuuksiossa ensimmäisenä päivänä kun oli jotenkin terve fiilis. Tiistaina perus salipäivä. Keskiviikkona Kristianin kanssa reilu tunnin lenkki Töölönlahdella kohtuuvauhdilla. Torstaina kovempivauhtinen vajaan tunnin lenkki Sandran ja Juliuksen kanssa e-Helsingissä ja Skattan ympäri. Perjantai meni edustamassa tuulipuistossa Salossa ja Kristianin synttäreillä uiden ja saunoen koko illan. Lauantaina jäi treenit tekemättä kun oli kipeä olo. Sit vielä sunnuntaina n. 20 km lenkki Meikun seudulla ja Keskuspuistossa.

Yleisfiilis on ihan ok. Harmitti vaan, kun eilinen mäkitreeni jäi väliin surkean olon takia. Hyvä silti, että se olo ei jatkunut tälle päivälle. Parin viikon treenitauko ei ole ollut henkisesti ollut hauskin mahdollinen kun tuntuu, että kotona makoilu ja pääsiäisen syöminen on vienyt parhaat tehot juoksusta ja tuplatakapakki on painanut mäissä. Tosin pakotettu tauko saattoi tulla ihan hyvään saumaan, hyvissä ajoin ennen toukokuun alun tuplapuolimaratoneja ja jaksottamaan treenirypistystä ennen pienen lepohetken.

Sen huomaa, että joka päivä treenatessa sosiaalinen puoli kärsii vähän, kun töisen lisäksi aikaa kavereille ei ole ollut, mutta nyt pääsi juttelemaan ihmisten kanssa ja virkistämään kaveriyhteyksiä. Sen lisäksi tuli katseltua leffoja ja luettua kaikenlaista.

Nyt sitä kuitenkin on kiva ottaa juoksussa kaikki irti omasta ohjelmasta ja paahtaa menemään pidempiä ja pidempiä lenkkejä.

Ensi viikolle voisikin tehdä eventit keskiviikon, lauantain ja sunnuntain lenkeille. On kiva saada uutta juoksuseuraa, joten menkää Helsinki Trailblazersin sivuille jos haluatte mukaan treenaamaan. Ajatuksena olisi vetää keskiviikkoisin Eläintarhan kentällä intervallitreeniä, joskus torstaisin kevyttä lenkkiä keskustassa, lauantaisin mäkitreeniä Tähtitorninmäellä tai Malminkartanolla ja sunnuntaisin pitkää lenkkiä Keskuspuistossa.

Nyt kun on ollut hankalaa löytää pitkille lenkeille juoksuseuraa, niin on tullut kuunneltua podcasteja juostessa. 2 tunnin aikana saa kuunneltua kaksi pidempää jaksoa esimerkiksi Knowledge For Menia tai Ben Greenfieldin ohjelmia. Paljon kivempi juosta ja saada tietoa samalla, kuin ärsyyntyä musiikista. Voisin miettiä e-kirjoja myös lenkeille jatkossa.

Onko kellään suosituksia e-kirjojen suhteen? Jotain sivistävää ja kehittävää mieluusti.

Päivän biisi olkoon Raveonettesia. Raveonettes on kova.

29.3.2015 - katupöly pöllyttää juoksijaa + roskaruokavapaa Huhtikuu

__________________________ Nenäkannu


Sellaiset 7 viikkoa pystyi pitämään yllä tuota 6-8 kertaa viikossa treenitahtia. Ihan hyvä suoritus omasta mielestä, varsinkin kun pakollinen lepo ei johdu lihaksista tai nivelistä vaan tästä hemmetin katupölystä. Kävin tänään näyttämässä itseäni Diacorissa ja siellä todettiin, että yliherkkien limakalvojen takia nyt on poskiontelot tulehtuneet ja edessä parin viikon kuuri antibiootteja, antihistamiineja, nenäsuihkeita, duactia, nenäkannua ja kaikkea muuta kivaa. Pakko sanoa, että tuo nenäkannu on oman olon kannalta merkittävin helpottaja, mitä on tullut koskaan kokeiltua. Kädenläpöistä vettä ja merisuolaa toisesta sieraimesta sisään ja onkaloiden läpi toisesta sieraimesta ja suusta sama vesi ulos. Ikinä ei oo päivän aikana lähtenyt näin paljon kuonaa pois pään sisältä. Ei muuten ollu maksettu mainos, kuten ei oo mun tekstissä mikään muukaan. Oli vaan sen verran hieno fiilis, kun ekaa kertaa 28 vuoteen löytyy joku helpotus mun keväisiin tuskiin.

Tässä on nyt maanantaista asti tullut palauteltua edellisestä viikosta. Viime lauantaina vetäisin noin 30+ kilsaa kotoa pyörällä Malminkartanonhuipulle ja takaisin. Siinä välissä vetäsin sen 7 kertaa ylös-alas. Sunnuntaina juosten n. 20+ km ja futsalmatsi siihen päälle. Kummankin aikana taisin saada jonkin verran kylmää tän viheliään takatalven takia. Se + tää hemmetin katupöly sai vastustuskyvyn kyykkyyn. Toisekseen tuo pyöräily Malminkartanonhuipulle ei ollut ihan parasta lämmittelyä juoksua varten. En varmaankaan löytänyt sopivaa vastusta kovan vastatuulen takia, joka myös samalla vähensi verenkiertoa pohkeissa ja reisisssä. Pitää koittaa tuota pyöräilyä mäkitreenin alku -ja loppuveryttelynä joskus tyynemmällä ja lämpimämmällä säällä ja katsoa toimiiko se yhtään paremmin. Jostain syystä viikon kaikki treenit tuli tehtyä ilman sykemittaria. Ei suunnitellusti, vaan ihan huolimattomuuttaan. Se harmittaa, kun yrittää dokumentoida tuota omaa tekemistä tulevia tekemisiä varten.

Yksi asia, jonka aion korjata huhtikuun aikana on ruokavalio. Nyt on tullut taas syötyä miten sattuu kuukauden, kun sekä itsellä, että puolisolla on ollut kiireitä ja kotona on sairastettu jonkin verran. Ajattelin ostaa taudista virvottuani Hakaniemen etnisistä kaupoista isot säkit linssejä, papuja ja muuta ja laittaa kunnon maisteisia patoja, joista riittää useammaksi päiväksi. Sinne vähän kanaa sekaan ja kookosmaitoa, niin saa kehon tarvitsemia rakennusaineita. Ajattelin pitää huhtikuun kuukautena, milloin en syö paskaruokaa (karkit, pizzat, hampparit, sipsit jne.). Jos kirjoitan sen ylös, niin se on helpompi toteuttaa. Monien mielestä paino on 30% liikuntaa ja 70% ravintoa. Tosin ihan tuohon en usko jos liikunta on treeniä ultraa varten. Tosin mun paino ei oo kummemmin liikkunut mihinkään suuntaan ja oon syöny kuin hevonen ihan vääriä juttuja, joten on sille ruokavaliolle jotain tehtävä.

Lataan huhtikuuksi Fat Secret-appin ja harjoittelen kurinalaisuutta. Se on jotain, mitä tällainen puolivallaton amatöörikuntoilija ei ole oppinut kummemmin vuosien treenien saatossa. Tähän on silti tullut muutos jo siinäkin suhteessa, että pitäydyn terveenä melko kurinalaisesti viikko-ohjelmissa, enkä skippaile tai vaihtele treenejä fiiliksen mukaan. Se on jo iso muutos entiseen surffailuun treenien suhteen. Saa nähdä miten treeniohjelmassa pysyminen onnistuu, kun pääsen takaisin jaloilleni? Diacorin lääkäri sanoi, että kun on kyseessä allergasta johtuva infektio, niin juoksutreenin pitäisi onnistua jo ensi viikon puolella, kun lima on hävinnyt poskionteloista ja olo on parempi.

Ajattelin nyt ottaa mahdollisimman paljon iloa irti siitä, ettei ole kiire minnekään ja katson Popcorn Timesta vähän missattuja leffoja ja luen noita ultrajuoksukirjoja, jotka on jäänyt vähän pölyttymään pöydälle. Sitä ennen pitää huomenna saada sairaspedistä työprojekti maaliin huomenna ja sitten alkaa hieman pidempi stressitön jakso. Tuskin maltan odottaa.

Juostessa kuuntelen nykyään harvemmin enää mitään musiikkia, koska sitä on tullut tehtyä niin paljon ja sitä biisiä kun ei voi loputtomiin juostessa vaihtaa, joten olen vaihtanut kuuntelun joko keskusteluksi toisten kanssa, luonnon kuunteluksi tai podcasteihin. Omat lempicastit on tottakai Football Weekly kaksi kertaa viikoss, joka on jalkapallon johtava makasiiniohjelma. Sen lisäksi kuuntelen Ben Greefield Fitnessia, joka on urheilu/biohakkeri-makasiiniohjelma, jossa nostetaan esille kaikkia överikeinoja, joilla voi parantaa elämänlaatua ja suorituskykyä. Kolmas kuunneltava podcast on Knowledge for Men, se on tuollainen inspiraatiomainen ohjelma, jossa käydään monta rags to riches-tarinaa läpi itse niiden ihmisten kanssa. Suosittelen kyllä näitä kaikkia.

Osanotot vielä Sami Mansikan läheisille. Olen itse unelmoinut noista vuoriseikkailuista ihan lapsesta asti ja on ihailtavaa, että hän teki vuorista oman ammatin. Hattu kouraan.

Tänään päivän biisinä olkoon tää. Hieno ysärijumputus.



Toinen biisi olkoon Stone Rosesilta.

15.3 ...olipa kerran täydellinen pitkis.

Monesti näkee ihmisten blogeissa ripityksiä erilaisista vammoista ja surkeista olosuhteista, mutta nyt ajattelin toimia toisin. Tänään lenkki Kristianin kanssa oli parasta mahdollista treeniä! Ehkä sitä raataa surkeissa oloissa pitkin talvea, jotta sitten kun olosuhteet on täydelliset, se alkel kulkee olosuhteiden suomalla tavalla.

Erinäisten säätämisten jälkeen lenkki siirtyikin tänään puolenpäivän tienoilta kolmen maihin, joka ei yllättäen tarkoittanutkaan, että aurinko olisi ehtinyt laskemaan. Vetäisin nopean alkupätkän Hakaniemeen, josta koukkasin hakemaan Kristianin mukaan. Siitä vedettiin Hakaniemen rantaa (kukaan ei halunnut tai tarjonnut salmiakkia). Siellä ihmiset veteli tuoppeja ihan peilityynellä Birgitan terassilla. Kevät on tosiaan täällä. Rannan jälkeen vetäistiin raiteiden yli stadikan ohi ensimmäisille kallioille. Niille, joissa teinit aina kännää isojen stadionkeikkojen aikaan ja koittaa kurkkia sisään.

Nopeasti tuli huomattua, että kalliot on kuivat ja auringon lämpö säteilee niistä ja lämmittää sopivasti. Tästä intoutuneena alettiin ottaa enemmän kontaktia kallioihin Nordenskiöldintien toisella puolella ratsastuskentän jälkeen. Sieltä suoraan nakukallioille ja siitä eteenpäin paahtaen niin lujaa kuin keuhkoista päästiin poukkoillen puolelta toiselle etsien vaikeinta reittiä eteenpäin. Aina välillä päädyttiin hiekkateille, jossa otettiin iisisti hetken ja etsittiin uusi kallioinen reitti, jossa pääsi paahtamaan täysillä.

Koko homma sinänsä ei varmasti täyttänyt perinteisen pitkiksen ominaisvaatimuksia, mutta mitä sitten? Kilometrejä tuli ihan kohtuullisesti, mulle 15-20. En päässyt katsomaan kun en ollutkaan laittanut Suunto Ambittia päälle, mutta ihan sama. Joskus pitää vaan mennä just niin kuin fiilis heittelee, varsinkin kun se tarkoitti täysiä kaikki mäet kilpaa toista vastaan ja vähän iisimmin tasaisilla siirtymäpätkillä.

Välissä tuli otettua muutama 40 metrin spurttikisa loivaan ylämäkeen ja vakuutuin taas siitä, että mun lihakset taitaa lämmetä vasta n. 10 kilometrin jälkeen, sillä vedot menivät loistavasti ja sellainen sisäinen käsijarru oli tiessään. Sain polvet nousemaan juostessa ja kuovin omaan tasoon nähden ihan hyvin voimaa hiekkatiestä. Dieselmies pitäis varmaan olla blogin uusi nimi joskus sen jälkeen kun mahdollisesti Pallaksen kisa on suoritettu. Sen verran kun oon hidas lämpeämään.

Sellaisen viiden kilometrin häröilyn jälkeen vedeltiin sitten stadikan viertä takaisin töölönlahdelle ja vedettiin suunnilleen täysiä se Töölönlahden mäki raidesillalle. Tuossa pätkässä erityisen hyvältä tuntui, että sain siinä viimesellä jyrkällä pätkällä ennen siltaa jonkun ihmevaihteeb päälle ja kiskoin aika kovaa ylös, Kristianin ohi. Viimeinen huipentuma hyvälle lenkille, uusi vaihde, joka on varmaan perua viimeisen kahden viikon neljälle tunnille spinningiä tai jotain..

Tuosta sitten vielä viimeiset n. 4 kilsaa kotiin, pitkä suihku, kanacurrya ja vähän roskaruokaa + Football Manageria. Huomenna mä olen varma, että työviikko alkaa ihan hemmetin energisenä. Oon pidempään miettinyt, että miten mä olen jaksanut arkea ilman näitä voimaannuttavia treenijaksoja. Saan ihan mielettömästi uutta virtaa näistä ja ainoo miinuspuoli tuntuu olevan vähemmän aikaa surkeiden tv-sarjojen parissa + että mun varpaankynnet on aika hemmetin karun näköiset.

Päivän biisinä Santanan Oye Como Va, joka soi Chef-elokuvan loppubiisinä. Kannattaa katsoa se leffa. Yllättävän hyvä feelgood-movie.

10.3.2015 - kaloreita karistamassa

Viikko treeniä taas takana.

Ma - sali, Alexiumilla ensin 20 minuuttia koko ajan 8 km/h sillä twistillä, että kymmenen minuutin kohdalla 3% kallistus, 13 minuutin kohdalla 5% kallistus, 15 minuutin kohdalla 7% ja 18 minuutin kohdalla 10% kallistus. Tämän jälkeen 4x4 sarjoja melko maksimeilla penkkiä, hauiskääntöä käyrätangolla, vinopenkkiä ja taljalla hauiskääntöä. Näiden jälkeen 4x50 linkkuveitsiä.

Ti - sali. 4x4 voimasarjoja mavessa, pari eri ylätaljaa ojentajille, alatalja ja ylätalja siiville. Näiden jälkeen vielä ajan kanssa erilaisia core-liikkeitä.

Ke - lepoa.

To - intensiivinen spinning. 4 kertaa maksimisykkeillä. Harjoituksen maksimisyke 179, jota en siis vieläkään ole saanut rikottua. Tunnin aikana tuli kulutettua 1300 kaloria.

Pe - lepoa

La - spinning maraton. Kaksi tuntia todella kovaa raastoa. Eka tunti käytiin tasoilla 3, 4 & 5. Sen jälkeen toisella tunnilla 5 kertaa 4-tasolla. Musapuoli oli hienosti kasaria ja ysäriä. Monta eurohumppahittiä hymyilytti kahden tunnin rääkin aikana. Maksimisyke 177 ja kaloreita paloi 2400. Treenin jälkeen pho-keitto ja raakapatukkaa lounaaksi ja käynti GoExpossa, jossa kävin katselemassa eri lajien edustajia. Jalkapallokin sai väsyneistä jaloista huolimatta kyytiä. 102 km/h tais olla paras tulos. Näin Peltsinkin messuilla, vetämässä kuulemma saman Bodom Trail & HCM-setin. En oo ainakaan yksin ton hulluuden kanssa siis.

Su - 20 km lenkkiä ja futsal päälle. Vetäisin siis Punavuoresta Hietsuun, rantaa pitkin Meilahden iso mäki täysillä, pyörin tunnin Keskuspuistossa ja siitä Töölönlahden isoa mäkeä täysiä radan yli Hakikseen, jossa matsi ja sieltä juosten kotiin. Matsi voitettiin 5-1 sarjataulukossa meidän yläpuolella pyörivää joukkuetta vastaan.

Ma - Sali. Kampin Elixialla aivan liian kova tungos. Penkki oli aivan tukossa, joten vedettiin Samin kanssa epäideaalisti hauiskääntö, vinopenkki, taljahauis, penkki + 3x50 linkkuveistä.

Ti - sali, ekaa kertaa kollega Veetin kanssa salilla treeni yhdessä. Hänellä on tausta jääkiekon puolelta, tosin tää treeni ei tainnut olla lähtöisin sieltä. Ensin 2x20 vatsapenkissä levytangon nostoja, sitten 2x20 levypainon pyöritystä pään ympäri ja 2x20 melomisliikettä vatsapenkissä levytangon kanssa. Hyvää vahvistavaa rääkkiä uusille vatsalihaksille, jotka on välillä jääneet treenaamatta. Tämän jälkeen eri selkä ja hauisliikkeitä, jotka olivat lähellä omia treenejä, muttei aivan samoja.

Varsinkin vatsojen suhteen uudet ideat syvien vatsalihasten vahvistamiseksi olivat piristäviä. Ja vaativampien liikkeiden onnistuminen nostaa itseluottamusta.

Olen myös kirjannut vähän väliä hajapäivin omaa ruokapöiväkirjaa. Ihan ei vielä oma järjestelmällisyys ole sillä tasolla, että joka päivä muistaisi. Sain töistä neuvon ladata Fat Secret-appi puhelimelle, joka laskee syömisellw kalorit ja jakaa ruoan eri ravintoaineisiin jne. Pelkään, että jos alan käyttämään sitä, menee homma helposti liian hifistelyn tasolle. Ehkä sen pitääkin lähempänä kevään juoksuja.

Nyt suihkuun ja nukkumaan. Katsotaan malttaako sitä huomenna levätä...

Ainiin, päivän biisi olkoon vaikka J. Cole, uuden työpaikan tuoma uus diggailunkohde. Videokin on tosi makee, kannattaa tutustua.

2.3 - kohti suunnitelmallisempaa treeniä

Helmikuu meni treenaten n. 6-8 kertaa viikossa. Ma+Ti salilla, Ke lenkki tai lepoa, To spinning, Pe lenkki tai sali, La sali, mäkitreeni ja sauna ja sunnuntaina pitkä lenkki, futsalia tai molemmat.

Eilen avasin vihdoinki Map Map Fitnessin, joka on ollut puhelimella jo pidemmän aikaa. Löin sinne 50k ultran tavoitteeksi 25.7. Sen jälkeen näpyttelin pitkät lenkit sunnuntaille ja 3 lenkkiä viikossa. Tämän jälkeen ohjelma loi 2 eurolla ohjelman ja löi sen suoraan puhelimen kalenteriin. Nyt se antaa mulle hälyytyksen aamukasilta ja kertoo mitä pitää tehdä minäkin päivänä.

Itse 20 viikon ohjelma alkaa hieman liian kevyenä tämän hetken tasoon nähden, joten aion uhmata ohjelmaa vetämällä muutaman lyhyemmän pitkän lenkin pidempänä alkuun. Ohjelman mukaan pisimmät lenkit tulemaan olemaan 3 tunnin pituisia, joissa on maksimissaan 50 maratonvauhtista juoksua. Mielenkiintoisimpia lenkkejä tulee olemaan keskiviikkojen pace-lenkit. Parhaimmillaan 8 x 2 min. 10 kisavauhdilla Eläintarhan kentällä kuulostaa jo nyt herkulliselta tavalta puristaa mehut ulos.

Odotan innolla, että todellinen puristaminen alkaa. Tuntuu hyvältä, että koko homma on paketoitu 20 viikon kokonaisuudeksi, jonka väliin mahtuu yksi pätkä, jonka aikana 2 vuorokauden aikana vedän 2 puolimaratonia. Molemmat iisisti vedettynä ja vain ajatellen Pallaksen kisaa.

Osan torstaiden 45-75 min iiseistä lenkeistä ajattelin korvata fiiliksen mukaan pyörälenkeillä tai spinningillä. Ainakin viime vuonna pyöräilyn kautta löytyi jalkoihin uutta potkua liikeratoihin tiukoissa paikoissa ja haluan tuota potkua tänäkin vuonna. Miksi vaihtaa hyvää uuteen ja huonompaan? Pyrin silti pitämään juoksukerrat viikossa minimissään kolmessa, poikkeustilassa kahdessa, mutta vain ehkä tupla puolimarojen jälkeen.

Joka tapauksessa, nyt kaikki on lyöty suunnitelmallisemmin pakettiin ja etsin jatkossakin lenkkiseuraa keskiviikon tempojuoksuille ja intervalleihin, torstain iiseille tunnin lenkeille, lauantain mäki-jaspessutreeneihin sekä sunnuntai pitkille lenkeille.

Lenkkiseura, liittykää Helsinki Trailblazersiin facebookissa tai laittakaa mulle mailia osoitteeseen walker.antti@gmail.com

Päivän biisi olkoon jälleen kerran yksi kasarihelmi.

27.1.2015 - takaiskuja

Kokeilin viime viikolla vetää tulevan treeniviikon kokonaisuudessaan läpi. Tarkoituksena oli koittaa miten kroppa kertää kovimpien viikkojen rasituksia, mutta homma meni aika lailla reisille. ma-to meni vielä ihan ok-tasoilla. Keskiviikon lenkin jälkeen olin toki aika hajalla, kun se oli aika paljon enemmän, kuin olin suunnitellut. Sitten tuli torstai - hemmetin uudenvuodenlupaajat olivat täyttäneet mun vakispinnin ja koko koe meni sitä kautta pilalle, koska halusin spesifisti testata miten se ja muut treenit toimivat yhdessä. Vedin sitten sen sijaan kevyen lenkin torstaina ja samoiten vajaan kympin lenkin perjantaina.

Lauantaina tulikin sitten toinen takaisku. Kympin kisa Keravan keinukalliolla piti olla pieni tempojuoksu, jolla saisi nostettua sykkeitä ylös reilun tunnin ja katsottua miten kunto on kehittynyt suhteessa muihin. Kisan puolivälissä huomasin, että vetelen tasaisella, melko helpohkossa vauhdissa 95% sykkeillä ja rintaa pistää, eli alkaa olla ylikunnon oireita päällä. No ei siinä mitään, kisa loppuun ja huono aikahan siinä tuli. Miesten sarjan 3. huonoin ja kokonaisuudessa siinä puolivälin paikkeilla. Toki taakse jäi joitain, jotka ovat aiemmin olleet nopeampia, mutta ihan tätä en uskonut itsestäni aika kovan treenijakson jälkeen. En ole siellä, mihin olisin kuvitellut itseni tässä vaiheessa.

Kisan jälkeen olin ihan hajalla pari päivää ja mistään ei oikein tullut mitään. Eilen maanantaina käväisin salilla ja oli aika vahva olo, jonka fiiliksiin tuudittauduin liian vahvasti ja onnistuin varmaankin 120 kilon maastavetoja vedellessä hajoittamaan selänkin kaiken muun sekoilun lisäksi. Nyt tässä venailen, että pääsisi käymään Mehiläisessä hakemassa vähän relaxanttia naamaan.

Urheilu on ylä- ja alamäkiä täynnnä ja odottelen, että tämä heikompi jakso on takanapäin, levot lusittu ja treenitahti taas päällä, jotta tätä voi hymyillen lukea, mutta just nyt tuntuu vähän pahalta.

Jos tässä ottaisi nyt iisisti ainakin lauantaihin asti, kävisi Pirkkolassa Tom Fogelholmin ruokaluennolla ja mahdollisesti Sipoonkorvessa sunnuntaina juoksemassa jos olo on parempi ja rakentais parempaa kuntoa ens viikoilla. Nyt pitää katsoa mitä lääkäri sanoo.

Päivän biisi olkoon Manicsia. Tuli jotenkin tää mieleen ihan sattumalta tänään.

22.1.2015 - Ensimmäistä kertaa Sipoonkorvessa ja Kalkinruukissa

Seitsemän päivän treeniviikosta 3/7 hoidettu ja kuudeksi matka jatkuu spinningiin. Maanantain ja tiistain salit oli peruskauraa - ei kummampaa kommentoitavaa. Eilinen "pk-lönkyttely" menikin mun osalta vähän tiukemmaksi tykitykseksi, kuin kuvailu antoi ymmärtää, mutta mitä sitten? Keskisyke oli puolikkaan mitatun lenkin perusteella 149, eli kevyesti omien aerobisten asteiden ylälaidoissa ja lenkin kesto 2h 11 min. Sinä aikana ehdittiin vetää 17 kilometriä Sipoonkorvessa ja Kalkkiruukin luontopolun ympäri. Mikä parempi tapa kehittää omaa juoksua, kun vetää kaksi tuntia itseään reilusti nopeampien kanssa? Ei mikään!

Lenkkiseurana oli kolme kovaa luuta; Tuomas, Sanna ja Anne olivat keskustelujen perusteella kaikki kovia multisporttaajia ja taisi kaikilla olla ultriakin takana. Joten käytin siis itse tilaisuuden hyväksi ja tenttasin automatkan Sannaa ja lenkin Tuomasta eri näkökulmista treeneihin ja kokemuksiin liittyen, joista ei jaksa loputtomiin netissä jauhaa. Tämä kullanarvoinen tieto oli lenkillä vaikea tiivistää osin oman pään jyskytyksen ja osin narsuvan pakkaslumen takia, mutta paljon hyvää tietoa jäi takataskuun, jonka avulla voi kehittää omaa osaamistaan.

Olen huomannut tässä parin vuoden aikana, että en varmasti koskaan tule voittamaan muita siinä, että kuinka paljon saan esimerkiksi kilometrejä juostua sisään kuukauden aikana, mutta eilisen aikana sitä tuli vahvistettua uskoa siihen, että monipuolisella treeniviikolla voi saada nostettua omaa suoritustasoaan tasaisen varmasti. Tuomas sanoi oman saliharjoittelunsa lähinnä tukevan lajiharjoittelua. Toisinaan päälajin myötä tunteja kertyy kohtuullisesti. Coren on oltava kunnossa, sillä pidemmällä matkalla poluilla kovakin kilsahirmu vetää itsensä lysyyn ja sitä kautta piippuun, jos lantionseudun lihaksisto ei jaksa kantaa kovissa mäissä ja kiemurrellessa kivien ja juurien välissä.

Eilisen treenin myötä sitä tuli myös opittua, että kuinka kovaa sitä pystyykään vetämään vaativillakin poluilla nykykunnolla. Annan normilenkillä ihan liikaa siimaa nopeuden suhteen ja nyt muiden kiritettävänä sitä tuli tykitettyä alamäet täysiä ja tasaisemmat pätkät paljon lujempaa, kuin normaalisti tarvitsee. Välillä tuli sellainen olo, että miksi sitä ei ole tullut vedettyä tätä aiemmin näin lujaa? Meno lamppu päässä kiemurtelevia äkkijyrkkiä alamäkiä pitkin useampi sata metriä putkeen sai adrenaliinin nousemaan kattoon ja välillä nousi leveä hymy siitä, että tästä tässä lajissa on kyse. Myös tallotut, ajoittain sulaneet ja ajoittain jäätyneet polut laittoivat nilkat koville ja kielen keskelle suuta, mutta jonkun ajan päästä tuohonkin alustaan tottui.

12 kilsan jälkeen liian korkeilla kannoilla varustetut Icebugit iskivät vähän vastaan ja pakarat menivät aika jumiin ja varpaat alkoivat puskea kengän kärjistä läpi. Tänään oikean jalan keskimmäinen varvas onkin aika hellänä. Tässä vaiheessa piti alkaa mussuttamaan lenkkiseuralle ja onneksi päästiin suhtkoht inhimillisesti takaisin autolle. Loppumatkasta käytiin vielä Högbergetin huipulla, jossa piti loikkia kivikossa aika vaativissakin paikoissa kiipeillen paikkaan, josta näkyi laajalti ja mielettömän hienosti itäinen Helsinki ja Vantaa. Todella päräyttävä näkymä, mutta koska kello oli suunnilleen yhdeksä, ei siitä mitään kuvaa saanut.

Pitää tulla uudestaan vielä monet kerrat. Yksi tapa saada hyvä lenkki täällä on vaikka vetää todella kovalla korkeusprofiililla varustettua Kalkinruukin luontoreittiä ympäri 3-5 kertaa ympäri vaikka väliaikojen kera. Sillä saa omaa polkukestävyyttä nostettua huolella. Varsinkin reitin loppupuolen nousu Högbergetin huipulle on todella vaativa ja ehdottomasti hinkkaamisen arvoinen paikka jo Pallaksen reissua ajatellen.

Suosittelen paikkaa kaikille! Sipoonkorven puoli oli ehkä vähän liian tukossa lumen takia ja homma meni osittain umpihankijuoksuksi, mutta Kalkinruukissa pystyi laittamaan kaikki peliin. Mahtava mesta ja nousi ehdottomasti lempireitteihin pk-seudulla. Kiitos Tuomas kun sait mukaan. Toivottavasti en ollut liian pahasti hidasteena.

Päivän biisi olkoon myös yksi kova biisi, joka soitettiin Siltasen Brit-illassa. Puhelimen Shazam-toiminto oli kovalla siellä. Tää on temmoltaan hyvää kuunneltavaa vaikka ihan peruslenkillä.

19.1.2015 Viikko taas takana

Taas takana viikko treeniä. Ei vieläkään ole tultu päästyä ihan tavoitetahtiin määrien kanssa. Ne pk-lenkit sieltä puuttuu, mutta tekemisen määrä kasvaa entisestään.

Viikon ohjelma:
ma - salilla tissit, hauikset ja keskivartalo
ke - salilla selkä, ojentajat ja keskivartalo
to - spinning
la - jalkapäivä (plus tunti keilausta Kalliossa ja pari tuntia pomppimista brittipopin tahtiin Siltasessa, yllättävän rankkaa)
su - 12 km lenkki + 45 minuutin futsalmatsi.

Alkuviikko meni uusiin työtehtäviin totutellessa ja asioita hoidellessa, mutta loppuviikkoon mennessä se tuli korjattua jotenkuten. Tällä viikolla ei annella yhtä paljon anteeksi, vaan niitä hitaampia lenkkejä on nyt vaan alettava vetämään suunnitelmien mukaisesti.

Tän viikon treeniohjelma:
ma - salilla tissit, hauikset ja keskivartalo
ti - salilla selkä, ojentajat ja keskivartalo
ke - sohjolenkki Sipoonkorvessa
to - spinning
pe - pk-lenkki Kristianin kanssa
la - mahdollisesti kympin kisa keinukallioilla jos kisa ei onnistu, niin mäkijuoksu ja sauna tähtitorninmäellä.
su - palautteleva 12-15 km kävelyretki Nuuksiossa

Tietenkin pitää kuunnella itseään ja syötävä vimmatusti, että saa tän viikon hoidettua kunnialla, mutta pikkuhiljaa pitää alkaa päästä tohon treenitahtiin kiinni. Tuossa ylhäällä kuvasinkin yhden tällaisen voimasmoothien, jota koitan vedellä lisäenergian toiveissa mahdollisimman usein. Tuossa yksilössä on pohjana appelsiini, pari banaania, karhunvatukoita, mustikoita, mantelimaitoa, chia-sieminiä, spirulinaa, macaa, acai-jauhetta, raakakaakaojauhetta, msm-jauhetta, super c-vitamiinia, hunajaa ja varmaan jotain muutakin. Maku nyt on aika härkänen, mutta tolla selvisi eilen aika tasaisella energiamäärällä lenkistä ja futsalmatsista. Kävin näistä smoothieista keskustelua Biohakkereiden fb-ryhmässä ja sieltä tuli hyviä ideoita tuleviin energiapommeihin, mutta niistä lisää myöhemmin.

Yksi mitä voisi ravintopuolelta ottaa esille, niin siellä Biohakkereissa suositeltiin Kilian Jornetin Gazpachoa. Ajattelin ottaa tuosta reseptistä kopin ja parannella sitä omaan makuun sopivammaksi. Katsotaan jos siitä saisi vaikka jonkun päivitetyn reseptin tänne joskus toiste.

Päivän biisi olkoon Primal Screamia. Jotenkin olin missannut tämän biisin aiemmin ja tästä tuli Siltasessa parikin versiota illan aikana. Harmittelen, kun siellä ei tullut New Orderin World In Motionia. Se olis kruunannut illan.

15.1.2015 - Korjausliikkeitä

paremmat pöperöt

Haluan kiittää ensinnäkin kaikki aktiivisia, jotka ovat eri paikoissa kommentoineet mun teksteihin! Suurimmaksi osaksi mukaan on mahtunut erittäin osaavia ja fiksuja tyyppejä, joilta on saanut kullanarvoisia vinkkejä omaan treenaamiseen. Olen ihan keltanokka näissä asioissa kaikki keskustelu mitä olen käynyt jouksufoorumilla, jouksufoorumin fb-sivuilla, Helsinki Trail Runningin fb-sivuilla, itse blogin kommenttiosiossa, sekä vähän joka paikassa on lisännyt omaa tietämystä jo ihan mielettömästi. En halua alkaa nimeämään auttajia, sillä jos joku jääkin pois ja pahoittaa mielensä, niin luetteloinnista on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Tiedätte itse ketä olette, kiitos!

Kun aloitin projektin Pallaksen ultraa varten, menin käytännössä niillä suunnitelmilla, millä olin valmistautunut Nuuksio Classicia varten, joissa käytännössä yhdistelin jalkapalloa ja futsalia saliin ja pariin-kolmeen lenkkiin viikossa, joista yksi on sunnuntain pitkä. Tässä neuvoja kuunnellessa on ohjelmaa tullut korjattua parempaan suuntaan. Ensinnäkin jalkapallo on nyt ainakin toistaiseksi laitettu vähemmälle, kun keskittyminen ultraan tulee olemaan prio 1 seuraavan puolen vuoden ajan. Toisekseen viikolle on lisätty peruskestävyyslenkkejä, jotka olivat aika vähäisillä määrillä ennestään. Kolmanneksi salitreeniä on tullut järkevöitettyä. Neljänneksi olen koittanut järkevöittää vielä enemmän ravintopuolta.

1) Jalkapalloa vähemmälle.
Hal Koernerin ultrakirjaa lukiessa yksi ohje oli se, että crosstraining on hyvästä, sillä saa lisättyä treenimääriä nostamatta kokonaiskulutusta jaloille. Siitä huolimatta crosstraining on hyvää niin kauan, kun se ei vie aikaa itse päätavoitteelta ja sen treeneiltä. On priorisoitava, että kannattaako mennä puolenyön aikaan Vantaalle treeneihin tekemään jotain, mikä ei suoranaisesti vie lähemmäksi nykytavoitteita. Ja jos sen sijaan torstaina voi vetää intensiivisen spinnitunnin, niin valinta on melko helppo tehdä. Nyt keskityn futsalhöntsiin kerran viikossa niin, että vedän vaikka pitkän lenkin niin, että juoksen pelipaikalle pidemmän kautta, tai säädän muuten. Kesällä voin myös pelata höntsämatseja, mutta treenaaminen saa jäädä vähemmälle, kun on juoksupuolella niin paljon kehitettävää.

2) Pk-lenkit
Rehellisyyden nimissä pk-lenkit ovat asia, josta luistan vieläkin eniten. Salilla tulee käytyä aina, mäkitreenin vetää mielellää, kuten myös spinnin ja pitkän lenkin, mutta nää kestävyysurheilun peruspilarin, eli nää alle kympin kevyet lenkit jää vieläkin tekemättä aivan liian usein. Muutamaan kertaan mua on kutsuttu ääripäiden mieheksi - sitä joko treenataan verenmaku suussa takaraivo kohisten tai sit mässätään roskaruokaa kotisohvalla. Näille pikkulenkeille tarvisin lisää potkua perseelle ja lenkkiseuraa. Tosiasiassa vika on itsessäni, sillä nää on juuri niitä, joihin olis helppo saada lenkkiseuraa vaikka vähemmän juoksevista, mutta kun ei saa aikaiseksi. Tää on tosi tyhmää, sillä näillä saisin juuri niitä tarvittavia kilsoja pohjalle ja sitä itsevarmuutta heinäkuuta varten. Nyt Vaan potkua perseelle kevään myötä!

3) Korjauksia lihastreeniin
Olen muuttanut ohjelmaa enemmän voimatreeniksi tai kestävyystreeniksi tarpeen mukaan vaihdellen. Eli tähän olen erityisesti saanut apuja eri foorumeilta, kiitos siitä. Olen jättänyt myös joitain liikkeitä pois, varsinkin jos niitä tehdään laitteilla. Lihastreeni niin yksittäisen treenin, kuin viikkotason osalta on vielä "work-in-progress", jota ajattelin hinkata ja viilata matkan varrella enemmänkin. Pääpiirteittäin idea on vielä sama. Maanantaina voimapainotteinen tissi+hauis+core-päivä, joka aloitetaan ideaalisti kymmenellä minuutilla juoksumatolla, jonka jälkeen 4x4 sarjoja lihasliikkeitä kovemmilla painoilla kasvattaen voimaa. Tiistaina selkä+ojentaja+core samalla idealla. Näiden lisäksi sitten jalkapäivä, jossa on kestävyyssarjoja osissa treenejä ja muutamia maksimivoimasarjoja osassa lihasryhmiä. Ideana kasvattaa voimaa ja tuoda jaloille rasitusta, joka kaikki tehdään silmälläpitäen sunnuntain pitkää lenkkiä. Jalkapäivän teen joko perjantaina tai lauantaina riippuen siitä, miten järjestelen lauantain. Joskus vedän peruslenkin perjantaina ja sen jälkeen jalat+mäkijuoksu lauantaina ja pitkän sunnuntaina. Tällöin väsyneet jalat oppivat toimimaan pidemmällä lenkillä. Jos taas vedän lauantaina intervallia, niin vedän jalkapäivän perjantaina, joten se ei vedä jalkoja tukkoon intervalleissa.

4) Ruokavalio
Tässä on ollut myös paljon keskustelua ihmisten kanssa ja ruokavalio herättää ajatuksia ihmisissä. Olen mitä todennäisimmin menossa kuuntelemaan kuun lopussa Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen tohtoria Samba Trail running Teamin tapahtumaan, jolloin osaan sanoa asioista enemmän substanssipohjaista, mutta mihin olen itse päätynyt pähkäilyissa on, että hiilaria saa olla ja paljon, kunhan se tulee järkevistä lähteistä, kuten bataatti, ohra, quinoa tai vaikkapa ohra. Tämän lisäksi paljon kasvista ja lihaa, kalaa jne. Näiden lisäksi vetelen melko terveellisiä välipaloja vähän väliä ja koitan välttää nälän tunnetta, esimerkiksi töissä vetelen vaikkapa kesoa, rahakaa tai pikapuuroa pitkin päivää. Toki välillä tulee syötyä epäterveellisempiä juttuja, mutta ne on vähenemässä päin. Täekeintä olisi, ettei olla hirveän kovilla alikaloreilla, sillä noilla treenin taso tippuu ja treenaaminen voi päättyä uupumiseen. Yläkuvassa on vähän pitkien lenkkien ruokavaliota kuvattuna. Ostelin vähän chia-tuotteitta ja muuta hyvää Ruohonjuuresta ja niillä ajattelin tankata itseäni pidempien urheilusuoritusten aikana. Yhdessä ravintoon liittyvässä keskustelussa tuotiin esille ajatus 6/1-syömisestä, jossa vedetään tosi terveellisesti 6 päivää ja mässäillään yksi "karkkipäivä". Ei olis huono idea täälläkin. Vaikee päättää olisko karkkipäivä pe, la vai su? Miten te olette hoitaneet ravintopuolen?

Päivän biisinä vaikkapa Elvis Costelloa. Tää kannattaa kuunnella.

10.1.2014 viikonlopun treenit takana

2015 ensimmäinen kokonainen viikko meni aika mukavasti suunnitelmien mukaan. Tiistaina tein salilla käytännössä kaikki lihasryhmät kevyesti läpi, torstaina vetäisin tunnin intensiivisen spinnin, perjantaina jalkapäivän, lauantaina uudenlaisen mäkitreenin ja tänään 15 kilometrin reippaan umpihankivaelluksen Keskuspuistossa.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin tänään olisi pitänyt vetää 15-20 km juosten, mutta 20 cm puuterilumessa päätin vetää sen reippaaseen marssivauhtiin USA:n armeijan moon bootsit jalassa. Hien sai kiertämään näinkin.

Eilen kokeilin amerikkalaisen lenkkikaverini Davidin kanssa uutta tapaa vetää mäkitreeni. Hullu mies. Vetää -10 asteeseen asti pelkissä juoksushortseissa treenit ja eilinen ei ollut poikkeus. Kyllä sitä ihmiset katselivat ihmeissään eskimotakit päällä, kun yksi vetää shortseissa ja toinen trikoissa ympäri Ullanlinnaa ja Kaivopuistoa.

Uuden mäkitreenin ideana on vetää kierrosta kolmen n. 40-50m korkuisen mäen päälle. Yksi oli tähtitorninmäki, toinen oli Kaivopuiston huippu ja kolmas kasarmikatua ylös Tehtaankadulta. Tätä vedettiin erittäin reipasta vautia kaksi kertaa alkulämpöjen jälkeen. Vauhtia oli mäistä huolimatta suunnilleen omaa tempojuoksun vauhtia. Tässä reitissä oli hyvää se, että mäkien välissä oli vajaa kilsa tasaista, jonka pystyi paahtamaan reilua vauhtia.

Ajateltiin vetää tällainen treeni oikeastaan senkin takia, että se vastaa enemmän ultratreenin tarpeita. Enemmän kilometrejä alle ja pikkumäen vetäminen edestakaisin ei aina parhaiten mielestäni tue sitä.

Mietin muuten, että olisikohan fiksua vetää vaikka touko-kesäkuussa jossain etelän laskettelukeskuksessa mäkileiri joku viikonloppu sen jälkeen, kun rinteet on suljettu? Autolla perjantaina paikalle, lämmittelylenkki autoilun jälkeen rinteen juurella, lauantaina vaikka kaksi erillistä mäkisettiä aamulla ja illalla. Sitten vielä sunnuntaina pidempi lenkki ennen ku vetäis autolla takaisin Helsinkiin. Onko ihmiset tehnyt tätä? Voisin kuvitella, että saisi hyvää lisäpotkua kesän kisoihin.

Päivän biisi tulkoon Bowielta. Kuuntelin tätä tänään Keskuspuistossa hetkellä, kun en ollut nähnyt ketään muuta tuntiin ja oli vaan niin rauhallinen olo.

6.1.2015 back to work

Loma on lopuillaan. Koitin olla postaamatta kummemmin sen ainana ja nauttia enemmänkin kiirettömyydestä ja siitä, ettei ole tarvinnut tehdä mitään mitä ei halua. Edellisen postauksen jälkeen on tullut syötyä tuhottoman paljon, mutta myös juostua ja treenattua melko hyvin syöty pois. Veikkaisin, että aika +/- nollassa ollaan kalorien osalta.

Ainoa asia mikä harmittaa näin jälkikäteen on, että uudenvuoden aamuyöhön kestäneet hääjuhlat ja sen jälkeen suora aamuinen junamatka neljäksi päiväksi Vaasaan perheen luo oli matkustustamisen ja valvomisen takia vähän vähemmän urheilullinen pätkä, kuin olin toivonut. Kuuteen päivään vaan yksi lyhyempi kävelyretki Björköbyn saaristossa ja tunti täysillä sulkapalloa, kun tarkoitus oli vetää siellä vielä lenkki ja mäkitreeni, mutta univaje, hyvä seura ja talvimyrskyt tekivät tekemisestä vähän hankalaa.

Sunnuntainen pitkä lenkki jäi myös tekemättä, kun edellisenä yönä oli tullut nukuttua kolme tuntia ja päivä meni matkustaessa ja sen jälkeen väsyn aiheuttamassa hirveässä päänsäryssä. Tästä missistä tuli aika kova morkkis, mutta ajattelin ottaa nyt tiukemman kurin tekemisistäni.

Hain eilen postista kolme kirjaa, jotka tilasin Ad Libriksestä ennen joulua, joista Hal Koerner's Field Guide To Ultra Running tarttui ensimmäisenä käteen. Ensimmäisen 40 sivun jälkeen sitä huomaa, että tää kirja tulee luettua kannesta kanteen vielä monta kertaa. Tää on oikee "Ultrarunning for Dummies". Vielä en ole päässyt paljon johdantoja pidemmälle, mutta sisällysluettelon perusteella on luvassa kaikki mahdollinen tieto harjoittelusta, ravinnosta, välineistä, huollosta, kisapäivästä ja ksikesta maan ja taivaan väliltä.

Hal Koerner itse on kokenut ja tiedostava ultrajuoksija, joka on voittanut mm. Hardrock satasen ja Western States satasen kaksikin kertaa. Hal juoksee ja pyörittää omaa kenkäkauppaa, joten miestä voi uskoa sekä harjoitteluun ja välineisiin liittyvissä asioissa.

Palaan kirjan opetuksiin kun olen päässyt pidemmälle lukemisessa. Tähän asti johdannon info on aika lailla pätenyt myös siihen mitä on oppinut treenatessa Nuuksio Classiciin.

Päivän biisi olkoon Brucea, koska Bruce.